Suomen kasvu tarvitsee enemmän markkinataloutta

Suomen kasvu tarvitsee enemmän markkinataloutta

Talous on ollut ja tulee olemaan keskeisin teema politiikassa. Sillä on merkittävä vaikutus Suomen tulevaisuuteen ja kansalaisten arkeen.

Digitalisaatio ja globalisaatio muuttavat yritysten liiketoimintamalleja ja ovat tuoneet noin pääosin Aasiasta miljardi uutta ihmistä maailman työmarkkinoille. Kun työvoiman tarjonta kasvaa, työn markkinahinnalla on taipumus laskea. Suomi, Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat olleet ja ovat jatkossa tämän tilanteen edessä. Yhdysvalloissa teollisuustyöntekijän reaaliansiot ovat nyt ilmeisesti heikommat kuin vuonna 1970.

Edellä mainitun lisäksi Suomen tilanteeseen vaikuttavat metsäteollisuuden ja Nokian supistuminen, Venäjän talouden kehitys, tuottavuuden kehitykseen nähden liikaa nousseet palkkakustannukset sekä muu säätelyn ja poliittisten päätösten nostama kustannustaso.

Yllättävän moni edelleen ajattelee heikon suhdanteen olevan keskeinen syy julkisen sektorin alijäämään ja työttömyyteen. Ja että siksi emme tarvitse merkittäviä muutoksia.

Jos joku on valmis tekemään suomalaisten aikaisemmin tekemän työn halvemmalla, niin silloin sen työn markkinahinta on laskenut. Työn markkinahinnan ja sen seurauksena työn tuottavuuden laskun seurauksena elintason ja palkkojen Suomessa pitääkin laskea. Ainakin siihen asti kun olemme päätöksillä ja toimeen tarttumalla rakentaneet maahan uutta korkean lisäarvon työtä. Markkinatalous tarjoaa aloitteelliselle mahdollisuuksia.

Vuonna 1866 Suomi oli köyhä kehitysmaa. Muutos tuli markkinatalouden, taitavan yritysten omistamisen ja johtamisen, yhteiskunnan tehokkaisen rakenteiden luomisen, yritteliäisyyden, protestanttisen työetiikan, työn korkeamman lisäarvon ja edistyksen tahdon kautta. Mielestäni sama strategia vie eteenpäin tänään ja tulevaisuudessa.

Meidän on tehtävä samanaikaisesti monta asiaa oikein. Ohessa nostan esille muutamia esimerkkejä:

1. Toteutetaan neutraali omistamisen kokonaisverotus eli yhteisö- ja pääomaverotuksen yhteisvaikutus samaksi yritys-, kiinteistö- ja korkosijoituksille. Toteutetaan huojennus yritysten osakkeiden omistajien pääomaveroon tavoitteena sama noin 30 % kokonaisverotaso kuin korko- ja kiinteistösijoituksissa. Muutos rahoitetaan laajentamalla veropohjaa. Tavoitteena on saada pääomia siirtymään parhaiten tuottavaan omaisuuslajiin eli yrityksiin kiinteistö- ja korkosijoituksista ja osittain myös kulutuksesta. Pääoman mukana saamme yrityksiin lisää älyllistä kapasiteettia eli ajattelua, luovuutta ja tahtoa löytämään ja toteuttamaan uusia liiketoimintaideoita ja parantamaan vanhoja. Tämä kasvattaa yritysten kokoa, määrää ja luo lisää työpaikkoja.

2. Julkinen sektori keskittyy oleelliseen ja nostaa tuottavuutta. Poistetaan tai kevennetään vähemmän tärkeitä julkisia palveluja, nostetaan tuottavuutta mm. prosessikehityksellä, ennaltaehkäisyllä, laadun parantamisella ja lasketaan työvoimakustannuksia. Tavoitteena laskea velanottotarvetta ja toisaalta mahdollistaa yritysriskin ottamiseen ja työhön kannustava verotaso.

3. Lisätään työtä lisäämällä vientiä ja korvaamalla tuontia. Viennin ja suomalaisen työn kilpailukykyä ja kysynnän kasvua lisätään työvoimakustannuksia alentamalla. Työn hinta ei voi poiketa sen maailmanmarkkinahinnasta. Lähes kaikki työvoimakustannukset vaikuttavat suoraan tai välillisesti suomalaisen viennin kustannuksiin. Mahdollisia keinoja ovat paikallinen sopiminen, sääntelyn purku, palkkojen alennus ja työajan pidennys, ylityökorvausten leikkaus jne.

4. Lasketaan yritysten ja yksilöiden toimintakustannuksia Suomessa. Ajatellaan toiminnot ihmisten ja yritysten kautta. Kustannuksia aiheuttava sääntelyä kevennetään. Infrastruktuuri-investoinnit, lainsäädännön ja viranomaisten vaatimukset arvioidaan hyötyjen ja kustannusten kautta. Lasketaan ihmisten ajalle hinta. Esimerkiksi yksityisautoilu ja sen sujuvoittaminen voi olla tapauskohtaisesti julkista liikennettä resurssitehokkaampaa.

5. Lasketaan vuosittain asteittain ansiotulojen ja eläkkeiden veroja.

JussiKoskinen
Kokoomus Espoo

Liikkeenjohdon ja sähkötekniikan diplomi-insinööri. Johtanut globaalia tuotelinjaa tietoliikenneteollisuudessa, Keski-Euroopan myyntialuetta koneteollisuudessa, markkinointia ja liiketoimintaa kulutuselektroniikassa.

Yksityissijoittaja. Arvonmääritykseen perustuvaa sijoittamista. Toiminut instituutiosijoittajana.

Kokoomus: Puoluevaltuusto & Uudenmaan ryhmän puheenjohtaja, Uudenmaan piirin hallitus, Espoon Kokoomuksen hallitus ja Haukilahden-Westendin Kansallisseuran puheenjohtaja.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu