*

Jussi Koskinen Suomen kasvu tarvitsee enemmän markkinataloutta

Suomen kasvu tarvitsee enemmän markkinataloutta

Suomen kasvu tarvitsee enemmän markkinataloutta

Talous on ollut ja tulee olemaan keskeisin teema politiikassa. Sillä on merkittävä vaikutus Suomen tulevaisuuteen ja kansalaisten arkeen.

Digitalisaatio ja globalisaatio muuttavat yritysten liiketoimintamalleja ja ovat tuoneet noin pääosin Aasiasta miljardi uutta ihmistä maailman työmarkkinoille. Kun työvoiman tarjonta kasvaa, työn markkinahinnalla on taipumus laskea. Suomi, Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat olleet ja ovat jatkossa tämän tilanteen edessä. Yhdysvalloissa teollisuustyöntekijän reaaliansiot ovat nyt ilmeisesti heikommat kuin vuonna 1970.

Edellä mainitun lisäksi Suomen tilanteeseen vaikuttavat metsäteollisuuden ja Nokian supistuminen, Venäjän talouden kehitys, tuottavuuden kehitykseen nähden liikaa nousseet palkkakustannukset sekä muu säätelyn ja poliittisten päätösten nostama kustannustaso.

Yllättävän moni edelleen ajattelee heikon suhdanteen olevan keskeinen syy julkisen sektorin alijäämään ja työttömyyteen. Ja että siksi emme tarvitse merkittäviä muutoksia.

Jos joku on valmis tekemään suomalaisten aikaisemmin tekemän työn halvemmalla, niin silloin sen työn markkinahinta on laskenut. Työn markkinahinnan ja sen seurauksena työn tuottavuuden laskun seurauksena elintason ja palkkojen Suomessa pitääkin laskea. Ainakin siihen asti kun olemme päätöksillä ja toimeen tarttumalla rakentaneet maahan uutta korkean lisäarvon työtä. Markkinatalous tarjoaa aloitteelliselle mahdollisuuksia.

Vuonna 1866 Suomi oli köyhä kehitysmaa. Muutos tuli markkinatalouden, taitavan yritysten omistamisen ja johtamisen, yhteiskunnan tehokkaisen rakenteiden luomisen, yritteliäisyyden, protestanttisen työetiikan, työn korkeamman lisäarvon ja edistyksen tahdon kautta. Mielestäni sama strategia vie eteenpäin tänään ja tulevaisuudessa.

Meidän on tehtävä samanaikaisesti monta asiaa oikein. Ohessa nostan esille muutamia esimerkkejä:

1. Toteutetaan neutraali omistamisen kokonaisverotus eli yhteisö- ja pääomaverotuksen yhteisvaikutus samaksi yritys-, kiinteistö- ja korkosijoituksille. Toteutetaan huojennus yritysten osakkeiden omistajien pääomaveroon tavoitteena sama noin 30 % kokonaisverotaso kuin korko- ja kiinteistösijoituksissa. Muutos rahoitetaan laajentamalla veropohjaa. Tavoitteena on saada pääomia siirtymään parhaiten tuottavaan omaisuuslajiin eli yrityksiin kiinteistö- ja korkosijoituksista ja osittain myös kulutuksesta. Pääoman mukana saamme yrityksiin lisää älyllistä kapasiteettia eli ajattelua, luovuutta ja tahtoa löytämään ja toteuttamaan uusia liiketoimintaideoita ja parantamaan vanhoja. Tämä kasvattaa yritysten kokoa, määrää ja luo lisää työpaikkoja.

2. Julkinen sektori keskittyy oleelliseen ja nostaa tuottavuutta. Poistetaan tai kevennetään vähemmän tärkeitä julkisia palveluja, nostetaan tuottavuutta mm. prosessikehityksellä, ennaltaehkäisyllä, laadun parantamisella ja lasketaan työvoimakustannuksia. Tavoitteena laskea velanottotarvetta ja toisaalta mahdollistaa yritysriskin ottamiseen ja työhön kannustava verotaso.

3. Lisätään työtä lisäämällä vientiä ja korvaamalla tuontia. Viennin ja suomalaisen työn kilpailukykyä ja kysynnän kasvua lisätään työvoimakustannuksia alentamalla. Työn hinta ei voi poiketa sen maailmanmarkkinahinnasta. Lähes kaikki työvoimakustannukset vaikuttavat suoraan tai välillisesti suomalaisen viennin kustannuksiin. Mahdollisia keinoja ovat paikallinen sopiminen, sääntelyn purku, palkkojen alennus ja työajan pidennys, ylityökorvausten leikkaus jne.

4. Lasketaan yritysten ja yksilöiden toimintakustannuksia Suomessa. Ajatellaan toiminnot ihmisten ja yritysten kautta. Kustannuksia aiheuttava sääntelyä kevennetään. Infrastruktuuri-investoinnit, lainsäädännön ja viranomaisten vaatimukset arvioidaan hyötyjen ja kustannusten kautta. Lasketaan ihmisten ajalle hinta. Esimerkiksi yksityisautoilu ja sen sujuvoittaminen voi olla tapauskohtaisesti julkista liikennettä resurssitehokkaampaa.

5. Lasketaan vuosittain asteittain ansiotulojen ja eläkkeiden veroja.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Juuso Hämäläinen

Tämä jaarittelu on nykyään yleistä. Jos sanot olevan oikein, että palkat annetaan vajota Suomessa sille tasolle missä ne ovat kehitysmaissa niin se osoittaa heikkoa harkintaa ja vähäistä elämänkokemusta. Erityisen heikkoa tietämystä globaalista työmarkkinasta.

Pöljäkin tajuaa, ettei suomalainen työ voi kilpailla kustannuksilla globaalisti. Jos näin tehdään niin sinäkin olet pian leipäluukulla monen muun koulutetun kanssa, joka luulee olevansa korvaamaton.

Nokialla oli näitä perustippainssejä, jotka pitivät itseään neroina. He saivat palkkaa kymppitonin molemminpuolin ja bonukset päälle. Heidän suuri hupinsa oli pilkata intialaisia softan kehittäjiä. Nyt heitä on nöyrinä poikina vaatimattomissakin firmoissa. Osa ei ole vieläkään löytänyt mitään töitä.

Heidän työnsä hoitavat nyt Intiassa enemmän opiskelleet ja ahkerammat kaverit kahden kolmen tonnin palkalla. He ovat kotikylän tulokingejä. Heillä ei vaimo siivoa vaan piika. Ja lapset vahtii toinen apulainen.

Ville Valkama

"Nokialla oli näitä perustippainssejä, jotka pitivät itseään neroina."

Ei koske pelkästään IT-alaa tuo nerous-harha Suomessa.

Käyttäjän JussiKoskinen kuva
Jussi Koskinen

Nykyinen Suomen taloudellinen suorituskyky ei oikeuta nykyistä elintasoa.

Uuden korkean lisäarvon työn ja rahavirran saaminen Suomeen kestää pitkään ja vaatii muutoksia.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Maa tarvitsee vientiä vain tuonnin mahdollistamiseksi. Krugman

Miten määrittelet elintason?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Yllä oleva on ehkä kärjistys, mutta tosiasia on, että Suomessa aika ajoin isoja ryppäitä keskituloisten parempituloista puoliskoa, esimerkiksi ICT-alalla, mutta myös teollisuudessa, jää jumiin rakennemuutosalueille kun työt menevät monilta saman alan työntekijöiltä yhtäaikaisesti alta ja velkaiset omakotitalot ja rivitalonpätkät menettävät arvoaan. Monet eivät kohtalaisen hyvää palkkaa nostaessaan ajattele lainkaan mitä kulloinenkin työttömyysturvan taso tai sosiaaliset turvaverkot heidän kohdallaan merkitsisivät ja arkea hallitsee holtiton velaksi kuluttaminen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ilmeisesti blogisti ei ole tietoinen siitä, että digitalisaation murros oli jo 35 vuotta sitten:

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/211...

Käyttäjän JussiKoskinen kuva
Jussi Koskinen

Monella alueella liiketoimintamallit ovat vasta nyt muuttumassa/muuttuneet: mainonta, logistiikka, etäkäyttö, ennakoiva huolto jne.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Mikä on suurin innovaation sitten kosketuspintalaitteiden kuluttajille tuomisen jälkeen? Ei tule mieleen mitään.

Viimeiset kymmennen vuotta teollisuus on keskittynyt tehtaiden siirtelyyn halpamaasta toiseen ja palkkakustannusten minimoimiseen joka yllätys yllätys johtanut taantumaan kun palkat viety kohderyhmiltä joille sitten pitäisi jotain myydä eikä menekkään kaupaksi entiseen malliin ja ne jotka siellä halpismaassa tekee työt ei ole edelleenkään ostovoimaa.

Joten blogistin kaltaiset heput sitten keksiny että viedään lisää ostovoimaa ettei raharikkaiden tarvi maksaa veroja joilla se vähäkin ostovoima pysyy pystyssä, kuka tahansa jolla hiukan älliä näkee että kierre on hyvin negatiivinen tulevaisuuden kannalta isolle massalle jos saman annetaan jatkua. Ilmeisesti yritykset taikovat rahaa tyhjästä tulevaisuudessa koska kuluttajille ei sitä haluta enään antaa.

Tähän voi edelleen käyttää Nälkäpeli vertausta, maailmasta jossa työläiset näkevät nälkää jotta muutama voi istua ja nauttia viihteestä, tuonne ollaan menossa.

Juuso Hämäläinen

Rahalla eikä sijoittajalla ole kotimaata eikä mitään velvoitetta lihottaa muuta kuin itseään. Yritysten tavoitteisiin ei kuulu työllistäminen. Eikä niillä ole mitään vapaaehtoista yhteiskuntavastuuta, vain pakotettuja vastuita, jotka ne haluavat minimoida.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

Kysymys edelleen voimassa, millä ne yritykset lihottaa itseään jos raha ei liiku?

Käyttäjän JussiKoskinen kuva
Jussi Koskinen Vastaus kommenttiin #8

Nyt pumppaamme kulutukseen ostovoimaa velkarahalla. Se ei ole kestävällä pohjalla.

Parempi lääke on:
- Kulutusta alas
- Kustannustasoa Suomessa alas
- Lisää investointeja
- Lisää vientiä

Yritykset "lihottavat" itseään viennillä tai toimimalla vientiyritysten alihankkijoina.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

" Mahdollisia keinoja ovat paikallinen sopiminen, sääntelyn purku, palkkojen alennus ja työajan pidennys, ylityökorvausten leikkaus jne. "

On hirveää, että Kokoomus on juuri tuollaisen politiikan aikomuksella voittanut eilen kuntavaalit murskalukemin omassa eli myös artikkelin kirjoittajan kotikunnassa Espoossa. Samoin on vaikea ymmärtää, kuinka suuri on sellainen tietämättömyys, joka ajaa esimerkiksi mediaanituloa matalapalkkaisempia työntekijöitä kuten sairaanhoitajia äänestämään Kokoomusta.

Käyttäjän JussiKoskinen kuva
Jussi Koskinen

Nyt rahoitamme nykyisen materiaalisen elintasomme ottamalla velkaa tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Korkeat verot syövät jo nykyisellään yritteliäisyyttä ja talouden kasvua, joten niiden korotuksesta ei löydy ratkaisua.

Käyttäjän timoalivehmas kuva
Timo Ali-Vehmas

Keinoista keskusteleminen on haastavaa, nostaisin pohteen pari tasoa ylemmäksi.

Nyt olemme osa avointa globaalia markkinataloutta. Pidetäänkö siitä kiinni vai suljetaanko rajat?

Jokainen työ, kaikki koulutustasot mukaan lukien on avoimessa kilpailussa sekä globaalisti, että suhteessa automaatioon. Kielletäänkö kansainvälinen kauppa ja robotit.

Työn parempi tuottavuus jättää yhteiskuntaan ylijäämää, jolla voidaan paremmin kouluttaa nuoriso ja auttaa avun tarpeessa olevia. Tyydytäänkö tuottavuuden nykyiseen tasoon? Tuottavuutta voidaan nostaa vain tekemällä enemmän samalla kustannuksilla tai tekemällä asiat fiksummin. Kumpi olisi parempi?

Ja näitä on muutama muukin perusteesi talouden kannalta...ja sitten on muitakin perusteesejä. Näistä olisi hyvä olla yhteinen ymmärrys... keinot tarvitaan, mutta niihin päästään vasta kun on yhteinen ymmärrys perusteista... Paasikivin taisi joskus todeta, että homma alkaa toimia kun tosiasiat osataan tunnistaa ja tunnustaa.. Mitkä olisi hyvä setti perusasioita?

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

" Nyt olemme osa avointa globaalia markkinataloutta. Pidetäänkö siitä kiinni vai suljetaanko rajat? "

Rajat voivat hyvin olla EU/ETA-periaatteiden mukaisesti auki tavaroille, palveluille ja työvoimalle, kun huomioidaan rajoitteina verotuspaikan ja sovellettavan työlainsäädännön ja työehtosopimusten merkitys. Kun Suomeen tullaan tekemään työtä, noudatetaan suomalaista työlainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Vastaavasti kun Suomeen tuodaan kaupallisessa tarkoituksessa tavaraa, maksetaan Suomen valmiste- ja arvonlisäverot. Nämä ovat hyviä käytäntöjä ja silloin kun ne eivät vuoda liikaa, meillä on hyvin pelivaraa hyvinvointivaltion rahoittamiselle jatkossakin.

Käyttäjän JussiKoskinen kuva
Jussi Koskinen

Ongelma vain on että meidän Suomessa ei ole riittävästi työpaikkoja. Se johtuu kilpailukykyisen liiketoiminnan puutteesta.

Suomen tuottavuus on heikentynyt, mutta palkat eivät ole joustaneet. Siksi velkaannumme.

Liiketoimintaa saadaan lisää, jos sille luodaan hyvät olosuhteet, mutta se kestää 10 - 15 vuotta.

Toimituksen poiminnat